Lämpöpumpun asentaminen on iso päätös asunnonomistajalle. Perinteisen fossiilisten polttoaineiden lämmitysjärjestelmän, kuten kaasukattilan, korvaaminen uusiutuvalla vaihtoehdolla on tapa, jonka tutkimiseen kuluu paljon aikaa ennen kuin sitoutuu.
Tämä tieto ja kokemus ovat epäilemättä vahvistaneet meille, että invertterilämpöpumppu tarjoaa merkittäviä etuja seuraavissa asioissa:
- Korkeampi vuotuinen energiatehokkuus
- Vähemmän todennäköisesti ongelmia sähköverkkoon kytkemisessä
- Tilavaatimukset
- Lämpöpumpun käyttöikä
- Yleinen mukavuus
Mutta mikä invertterilämpöpumpuissa tekee niistä suosituimman lämpöpumpun? Tässä artikkelissa selitämme yksityiskohtaisesti niiden erot kiinteätehoisten lämpöpumppujen välillä ja miksi ne ovat meidän valintamme.
Mitä eroa kahdella lämpöpumpulla on?
Ero kiinteän tehon ja invertterilämpöpumpun välillä on siinä, kuinka ne tuottavat lämpöpumpusta tarvittavan energian kiinteistön lämmitystarpeiden tyydyttämiseksi.
Kiinteätehoinen lämpöpumppu toimii jatkuvasti joko päällä tai pois päältä. Kiinteätehoinen lämpöpumppu toimii päälle kytkettynä 100 % kapasiteetilla kiinteistön lämmitystarpeen tyydyttämiseksi. Se jatkaa tätä, kunnes lämmöntarve on tyydytetty, ja jaksottaa sitten suuren puskurin lämmittämisen päälle ja pois päältä tasapainotustoimenpiteessä ylläpitääkseen vaadittua lämpötilaa.
Invertterilämpöpumppu käyttää kuitenkin säädettävänopeuksista kompressoria, joka moduloi tehoaan nostaen tai laskeen nopeuttaan vastaamaan tarkasti rakennuksen lämmöntarvetta ulkoilman lämpötilan muuttuessa.
Kun tarve on vähäinen, lämpöpumppu vähentää tehoaan rajoittaen sähkön käyttöä ja lämpöpumpun komponentteihin kohdistuvaa rasitusta rajoittaen käynnistysjaksoja.
Lämpöpumpun oikea mitoitus on tärkeää
Pohjimmiltaan lämpöpumppujärjestelmän teho ja se, miten se toimittaa kapasiteettinsa, ovat keskeisiä invertteri vs. kiinteä teho -keskustelussa. Invertterilämpöpumpun tarjoamien suorituskykyedujen ymmärtämiseksi ja arvostamiseksi on tärkeää ymmärtää lämpöpumpun koko.
Tarvittavan lämpöpumpun koon määrittämiseksi lämpöpumppujärjestelmien suunnittelijat laskevat, kuinka paljon lämpöä kiinteistö menettää ja kuinka paljon lämpöpumpulla tarvitaan energiaa korvaamaan tämä rakennuksen kangas- tai ilmanvaihtohäviöistä menetetty lämpö. Kiinteistöstä otettujen mittausten avulla insinöörit voivat määrittää kiinteistön lämmöntarpeen ulkolämpötilassa -3OC. Tämä arvo on laskettu kilowatteina, ja tämä laskelma määrittää lämpöpumpun koon.
Jos laskelmissa esimerkiksi lämmöntarve on 15 kW, tarvitaan lämpöpumppu, jonka enimmäisteho on 15 kW, jotta kiinteistöön saadaan lämmitystä ja lämmintä vettä ympäri vuoden perustuen BS EN 12831:n ja alueen ennustettu minimilämpötila, nimellisesti -3OC.
Lämpöpumpun koolla on merkitystä invertterit vs. kiinteätehoinen lämpöpumppu -keskustelulle, koska kun kiinteän tehon yksikkö asennetaan, se käy suurimmalla tehollaan päälle kytkettynä ulkolämpötilasta riippumatta. Tämä on tehotonta energiankäyttöä, koska 15 kW -3OC voi tarvita vain 10 kW 2 tehollaOC. Käynnistys-pysäytysjaksoja on enemmän.
Invertterikäyttöyksikkö kuitenkin moduloi tehoaan alueella 30–100 % maksimikapasiteetistaan. Jos kiinteistön lämpöhäviö määrittää, että tarvitaan 15kW lämpöpumppu, asennetaan invertterilämpöpumppu teholtaan 5kW - 15kW. Tämä tarkoittaisi sitä, että kun kiinteistön lämmöntarve on alhaisimmillaan, lämpöpumppu toimii 30 prosentilla maksimitehostaan (5 kW) kiinteän tehoyksikön käyttämän 15 kW:n sijaan.
Invertterikäyttöiset yksiköt tarjoavat paljon paremman tehokkuuden
Perinteisiin fossiilisia polttoaineita käyttäviin lämmitysjärjestelmiin verrattuna sekä kiinteätehoiset että invertterilämpöpumput tarjoavat paljon paremman energiatehokkuuden.
Hyvin suunniteltu lämpöpumppujärjestelmä tarjoaa suorituskykykertoimen (CoP) välillä 3–5 (riippuu siitä, onko ASHP vai GSHP). Jokaista lämpöpumpun tehostamiseen käytettyä 1 kW sähköenergiaa kohden se palauttaa 3-5 kW lämpöenergiaa. Maakaasukattilan keskimääräinen hyötysuhde on noin 90-95 %. Lämpöpumppu tuottaa noin 300 %+ paremman hyötysuhteen kuin fossiilisten polttoaineiden polttaminen lämmöksi.
Saadakseen lämpöpumpusta maksimaalisen hyötysuhteen talonomistajia kehotetaan jättämään lämpöpumppu jatkuvasti käynnissä taustalle. Lämpöpumpun jättäminen päälle pitää kiinteistön tasaisen jatkuvan lämpötilan, mikä vähentää "huippulämmitystarvetta", mikä sopii parhaiten invertteriyksiköihin.
Invertterilämpöpumppu moduloi jatkuvasti tehoaan taustalla tasaisen lämpötilan takaamiseksi. Se reagoi lämmöntarpeen muutoksiin varmistaakseen, että lämpötilan vaihtelu on mahdollisimman pieni. Kiinteän tehon lämpöpumppu taas pyörii jatkuvasti maksimikapasiteetin ja nollan välillä, ja löytää oikean tasapainon tuottamaan tarvittavan lämpötilan useammin.
Vähemmän kulumista invertteriyksiköllä
Kiinteällä tehoyksiköllä kierros päälle ja pois päältä ja suurimmalla teholla käyminen rasittaa lämpöpumppuyksikön lisäksi myös sähköverkkoa. Piikkien luominen jokaisessa käynnistysjaksossa. Tätä voidaan vähentää käyttämällä pehmeää käynnistystä, mutta ne ovat alttiita epäonnistumaan jo muutaman vuoden käytön jälkeen.
Kun kiinteätehoinen lämpöpumppu käynnistyy, lämpöpumppu ottaa virtapiikkiä saadakseen sen käynnistymään. Tämä rasittaa virransyöttöä sekä lämpöpumpun mekaanisia osia – ja päälle/pois-kytkentä tapahtuu useita kertoja päivässä kiinteistön lämpöhäviötarpeiden täyttämiseksi.
Invertteriyksikkö puolestaan käyttää harjattomia DC-kompressoreita, joilla ei ole todellista käynnistyspiikkiä käynnistysjakson aikana. Lämpöpumppu käynnistyy nollaampeerin käynnistysvirralla ja jatkaa rakentamista, kunnes se saavuttaa rakennuksen tarpeisiin tarvittavan kapasiteetin. Tämä vähentää sekä lämpöpumppuyksikköä että sähkönsyöttöä ja on helpompi ja sujuvampi ohjata kuin on/off-yksikkö. Usein käy niin, että jos verkkoon on kytketty useita käynnistys-/pysäytysyksiköitä, tämä voi aiheuttaa ongelmia ja verkon tarjoaja voi kieltäytyä muodostamasta yhteyttä ilman verkkopäivityksiä.
Säästä rahaa ja tilaa
Yksi muita houkuttelevia puolia invertterikäyttöisen yksikön asennuksessa on sekä raha- että tilavaatimukset, jotka voidaan säästää poistamalla puskurisäiliön asentamisen tarve tai se voi olla paljon pienempi, jos käytetään lattialämmityksen täyden vyöhykkeen ohjausta.
Kun kiinteistöön asennetaan kiinteä tehoyksikkö, sen viereen tulee jättää tilaa puskurisäiliön asentamiselle, noin 15 litraa per 1 kW lämpöpumpun kapasiteettia. Puskurisäiliön tarkoitus on varastoida järjestelmään esilämmitettyä vettä, joka on tarvittaessa valmis kierrätettäväksi keskuslämmitysjärjestelmän ympäri, mikä rajoittaa päälle/pois-jaksoja.
Oletetaan esimerkiksi, että sinulla on kodissasi harvoin käyttämäsi ylimääräinen huone, joka on asetettu alhaisempaan lämpötilaan kuin muut talon huoneet. Mutta nyt haluat käyttää sitä huonetta ja päättää nostaa termostaattia. Säädät lämpötilaa, mutta nyt lämmitysjärjestelmän on täytettävä huoneen uusi lämmöntarve.
Tiedämme, että kiinteätehoinen lämpöpumppu voi toimia vain maksimiteholla, joten se alkaa toimia maksimiteholla täyttääkseen todellisuudessa murto-osan enimmäislämmöntarpeesta – hukkaan paljon sähköenergiaa. Tämän ohittamiseksi puskurisäiliö lähettää esilämmitettyä vettä varahuoneen pattereihin tai lattialämmitykseen sen lämmittämiseksi ja käyttää lämpöpumpun maksimitehoa puskurisäiliön uudelleen lämmittämiseen ja puskurin todennäköiseen ylikuumenemiseen. säiliö valmis seuraavaa kertaa varten.
Invertterikäyttöisen yksikön ollessa asennettuna lämpöpumppu säätyy taustalla pienemmälle teholle ja tunnistaa kysynnän muutoksen ja säätää tehoaan veden lämpötilan alhaisen muutoksen mukaan. Tämän ominaisuuden ansiosta kiinteistönomistajat voivat säästää rahaa ja tilaa, jotka tarvitaan suuren puskurisäiliön asentamiseen.
Postitusaika: 14.7.2022